Lusikkaleipiä



Tänään käytiin seurakuntakeskuksessa leipomassa lusikkaleipiä. Olimme siellä 8-10.30. Aika meni todella nopeasti ja oli ihan mukavaa. Työntekijät olivat leppoisia ja kivoja.

Saimme myös työntekijöiltä hienot työtakit ja myssyt .

Tekemämme lusikkaleivät menevät myytäväksi ja niitä ostetaa esim. ylioppilasjuhliin.

Enään on huomenna jäljellä viimeinen koe ja lauantaina alkaa kauan odotettu kesäloma.
Hyvää kesää kaikille ! :-)

<3:llä Jasmin ja Iida

Portfolion päivittämistä ja kokeisiin valmistautumista

Tänään meillä oli lyhyt koulupäivä, mutta töitä riittää silti kotiinkin asti.
Lukkariin oli merkitty yksi tunti yhteiskuntaoppia ja loppupäivä portfolion itsenäistä päivittämistä. Yhteiskuntaopin tunnilla kävimme vielä läpi jotain viime hetken käsitteitä, sillä huomenna meillä on pikkukokeet kaikista kokonaisuutemme pakollisista kursseista.
Tiistaina sitten teemme isomman kokeen, jossa täytyy yhdistellä kaikkea opittua.

Koko jakso on mennyt uskomattoman nopeasti, ja eilen palautetta kirjoittaessa oli vaikea edes muistaa kaikkea kokemaamme. Vieraita on käynyt paljon ja se tuntuu etuoikeutetulta.
Parhaiten oppii, kun kertomassa on joku, jolla on käytännön kokemusta!

Tänään olemme valmistautuneet kokeisiin ja liittäneet portfolioon kurssin ajan pitämämme oppimis- ja kokemuspäiväkirjan.

-Jenni ja Juli

Viimeisiä viedään!

Tänään ensimmäisellä tunnilla saimme vierailijan helluntaiseurakunnalta. Jaska Huttunen tuli kertomaan meille FIDA International -järjestön toiminnasta. Hän itse oli ollut muutana vuosi sitten perheensä kanssa Laosissa tekemässä kehitysyhteistyötä. Oli mukava kuulla hänen kokemuksiaan ja työskentelystään siellä. Oli mielenkiintoista kuulla hänen tarinoitaan paikallisista ihmisistä ja heidän kulttuuristaan. Erityisesti mieleemme jäi vammaisen tytön tarinan ja paikallisten reaktiot hänen pientä poikaansa kohtaan. Seuraavalla tunnilla saimme antaa palautetta kuluneesta jaksosta. Oli mukavaa päästä kertomaan oma mielipiteensä tästä kurssikokonaisuudesta. Tuula kertoi myös paljonko Globbi-päivä oli tuottanut rahaa. Tuotto oli 150e ja se oli mielesestämme hyvä, koska se koostui pienistä summista. Viimeisten tuntien aiheena oli talouselämän möröt, inflaatio ja deflaatio. Aihe oli oikeastaan pitkälti vanhan kertausta ja katsoimme  myös piirroselokuvan, joka selvensi asiaa vielä paremmin.Viimeinen täysi pitkä päivä on siis pulkassa! :-)

- Henna & Saija

GloBBipäivä!!

Melkein koko jakson yksi projekteistamme huipentui tänään. Koulun globalisaatio päivä onnistui todella hyvin. Kaikki olivat aamulla valmiina laittamaan oman pisteensä heti kuntoon ja tuntui ettei opettajienkaan tarvinnut kiskoa hiuksiaan irti. Ensimmäinen välitunti oli vähän semmoinen että kaikki vain katselivat monttu auki "mitä täällä tapahtuu" :D! Mutta kyllä järkyttävän hyvä tuoksu aamulla valtasi käytävät (kiitos kantsu tädit<3) Oli kiva kun Jarno Ihme jaksoi vaivautua kiireen keskellä auttamaan meitä keräämään rahaa. Paitsi pieni mokaus tuli kun olimme valkanneet liian pienen maalin, jonka jape peitti melkein kokonaan. Onneksi kuitenkin Laura antoi paukkua ja veti peräti 2 maalia! Myös taidokkaita muita suorituksia nähtiin.

 

Yhteisvastuukeräys sujui moitteita ja tuntui että kaikki lahjoittivat edes ne pienimmät hilut lompsastaan! (ja varmasti muutkin olisivat lahjoittaneet jos olisivat tajunneet ottaa rahaa)

 

Oli hienoa katsoa kuinka porukka vei vaatteitaan ja muita tavaroitaan opoluokkaan ja saimpas näpsäistyä päivän päätteeksi todistusaineistoa!!

 

ei paha.. !

 

Me emme kerenneet ruokailun jälkeen alkavaan Kirsti Kirjavaisen esitelmään, koska olimme auttamassa kädestä pitäen uusia junioreita ja heidän ensimmäisen jakson valintoja.

 

Koko päivä meni nopeasti ja uskon että päivän saldo on hyvä! Huomenna jatketaan noitten pussien lajittelemista ylistarossa.

Tässä vielä hieman kuvamateriaalia päivästä!

(kaikista en kerinnyt ottaa kuvaa vauhdikkaan myyntihomman vuoksi)

 

 

 

 

 

Lotta <3 Ella

 

 

 

 

Tanssien maailman ympäri tunnin satoa! :)

Elli, Jaana ja Teijo Komppi-hankkeen= globaalikasvatuksen avausseminaarissa Helsingissä.

Napatkaa tämä helmipuusta

Kokeilaan hoituisko tämä näin.
Olette tehneet lehtiseurantaa tämän jakson. Kokeilkaapa onnistuuko tämän linkin kautta liittää tämä helmi omaan pearltreespuuhunne.
http://www.pearltrees.com/#/N-play=2&N-s=1_7993435&N-reveal=5&N-fa=7365672&N-u=1_1074474&N-p=76304837&N-f=1_7993435

Tuonne olisi tarkoitus kerätä kaikkien uutisseurannat.

Muistakaa silmäillä vielä omaa uutisseurantaanne ja lisätkää tarvittaessa otsikkohelmiä, jos huomaatte uutisissa tiettyjä teemoja, joita voisi vielä ryhmitellä.

Tässä tämänhetkinen tilanne, eli osa kurssilaisista vielä puuttuu

Globbi- päivän suunnittelua, kansainvälistä yhteistyötä ja karmaiseva luontoretki

Tänään valmistelimme kaksi ensimmäistä tuntia maanantain Globbi- päiväämme. Osa teki julisteita loppuun ja osa viimeisteli suojanaamioitaan. Kun naamarit olivat valmiita, aloimme ripustaa niitä koulun rappukäytäviin.

Kolmannella tunnilla menimme alkutunnista läpi alueiden-, lokaalia- ja globaalia vuorovaikutusta. Opimme myös kaksi uutta termiä nodaalialue ja pendelöinti.  Lopputunnista tutustuimme kansainväliseen yhteistyöhön jonka tavoitteena on poistaa eriarvoisuus maailmasta. Kehitysyhteistyöhön liittyneiden maiden kuuluisi antaa vuosittaisesta BKT:sta 0,7 %, mutta nyt laman aikaan mikään maista ei todennäköisesti ole siihen pystynyt. YK:lla on myös vuosituhattavoite jossa pyritään poistamaan köyhyys ja kärsimys kehitysmaista. Hädässä olevien maiden auttamis muotoja on monia: monenkeskinen, esimerkiksi YK ja Maailmanpankit, kahdenvälinen, johon kuuluu avustaja- ja kohdemaa ja viimeisenä erilaiset kansalaisjärjestöt kuten Punainen Risti ja kirkon ulkomaanapu.

Viimeisellä tunnilla menimme Annan kanssa luontoretkelle Kyrkösjärven luontopolulle. Tavallinen luontoretki sai kuitenkin pelottavan käänteen kun näimmen käärmeen ottamassa aurinkoa kalliolla. Pakokauhu levisi salaman nopeasti ja pian viimeisetkin porukasta tulivat kiljuen katsomaan käärmettä. Melusta säikähtänyt käärme kuitenkin luikerteli nopeasti pusikoiden suojaan. Loppu retken ajan melkein kaikki meistä säikähti pientä oksan rasahdustakin. Luontoretki kokonaisuudessaan oli mukavaa vaihtelua normaaliin koululla olemiseen ja teki varmaankin hyvää meille kaikille päästä välillä vähän luonnon helmaan ja metsikköön. Retken loppuhuipennuksina näimme parkkipaikan lähettyvillä vielä kuolleen käärmeen ja joku vastaan tuleva ihana rantaleijona kutsui meitä söpöksi laumaksi.

                                                                        Elli & Siiri

Rahoitusmarkkinat, yhteiskuntaetiikka ja jälleensyntymägeneraattori

Tänään aloitimme päivän yhteiskuntaopilla. Käsittelimme aihetta raha ja rahoitusmarkkinat. Opimme mitä korko ylipäätänsä on ja miten se määräytyy eri tavoin. On hyvä tietää jo tässä iässä esimerkiksi se, kuinka lainan korko lasketaan, sillä jossain vaiheessa elämää varmaankin jokainen meistä tulee hakemaan pankista lainaa asuntoa varten tai mahdollisesti yritystä perustettaessa.
  Saimme tehtävän portfolioon, jossa täytyi selvittää mistä vuoden rahoitusmarkkinakriisi johtui ja miten se vaikuttaa maailmantalouteen.

Uskonnon tunneilla määrittelimme hyvän yhteiskunnan, joka meidän mielestämme olisi tietenkin tasa-arvoinen.  Hyvässä yhteiskunnassa voisimme poistaa jokaiselta ihmiseltä itsekkyysgeenit, jolloin olisimme reiluja kaikille. Myös terveydenhuolto on tärkeä, sekä myös sosiaaliturva. Rikollisuuden ja erilaiset sodat ja konfliktit haluaisimme poistaa kokonaan yhteiskunnasta, jotta maahan tulisi rauha.
  Me saamme olla erittäin kiitollisia syntyessämme Suomeen, sillä suomen kansalaisena meillä on oikeus  muun muassa terveydenhuoltoon ja ilmaiseen peruskouluun. Meillä on mahdollisuus opiskella myös pidemmälle korkeakouluihin kohti unelma-ammattiamme ja saamme vapaasti valita mitä tulevaisuudessa haluamme tehdä.
  Kaikki tämä on Suomessa niin itsestäänselvyys. Jaksamme valittaa pahasta kouluruoasta ja surkeasta terveyskeskuksen toiminnasta, vaikka meidän pitäisi olla tyytyväisiä siihen että kyseisiä palveluita edes on tarjolla! Läheskään kaikkialla maailmassa asiat eivät todellakaan ole näin hyvin. On todellinen lottovoitto syntyä Suomeen.

Pelasimme muutaman kerran "Jälleensyntymägeneraattori" -peliä, joka löytyy sivulta http://www.hs.fi/kuukausiliite/artikkeli/1135264279939. Jos minä syntyisin uudelleen nyt, asuisin mahdollisesti Kiinassa, Heilongjiangin pääkaupungissa Harbinissa.

Viimeisen tunnin lopussa katsoimme ohjelman, jossa eräs mies lähti kehitysmaahan ja ryhtyi lainan takaajaksi paikallisille, jotka halusivat perustaa yrityksiä. On hienoa, että tällälailla pystytään myös kehitysmaan ihmisille tarjoamaan mahdollisuus oman yrityksen perustamiseen, jonka ansiosta pienivaraisenkin ihmisen taloudellinen tilanne saattaa parantua kerta heitolla. Laura näytti meille sivuston http://www.kiva.org/start, jonne voit itsekin kirjautua ja lainata rahaa kehitysmaan ihmisille, jotka omaavat liikeidean, mutta ovat vailla pääomaa.

Emilia Kivistö

Hei!

Ruutuaikakampanjan loppusumma aidsorvoille oli 432,50€. Seppo ja Oili saavat antaa lapsille yhteensä 865 maissimuhennosta.

Mahtavaa! Kiitos teille hienoista ruutuaikainfoista sekä kannustuksesta tempaukseen! Maanantaina ja tiistaina "kökkää" lisää:)

Visailua, Panshin Beka, Veripalvelu, Globbidayn suunnittelua ja kehityksen jakautumista

Päivän aluksi puhuimme synnytyksestä ja niihin liittyvistä komplikaatioista ja vaaroista.

Teimme pienen tietovisan, jossa testasimme mitä tiesimme asiasta etukäteen. Kun sitten 

kävimme vastauksia läpi, tuli monta asiaa yllätyksenä: afrikkalaisilla on 300 kertainen riski

saada komplikaatioita raskauden tai synnyttämisen aikana, verrattuna meihin.

On hullua myös ajatella, että Afrikassa vain 46% synnytyksissä tapahtuu ammattilaisten,

eli lääkäreiden ja kätilöiden, valvonnassa.

Tietovisan jälkeen katsoimme lyhyen elokuvan 

Panshin Beka nimisestä naisesta. Elokuva kertoo raskaana olevasta Panshin Bekasta, joka saa vakavia komplikaatioita synnyttämisen aikana, ja joihin hän lopulta menehtyy.

Elokuva oli taiteellinen, ja tarinaa kertoivat laulavat kyläläiset. Kyläläiset olivat luoneet laulun Panshin Bekasta, jotta saisivat tämän tarinaa levitettyä ympäri maailmaa, varsinkin 

länsimaihin. Elokuva avasi silmiä paljon.  Emme olleet ennen puhuneet Afrikkalaisten synnyttämisestä ja se on yleisestikin vaiettu aihe. Nyt kun näki, kuinka huonosti asiat siellä ovat, osaa oikeasti arvostaa suomalaisille tarjolla olevaa sairaanhoitoa, ja sitä että lapsesta pidetään huolta raskauden alusta asti. Afrikassa näin ei ole, ja suomalaisessa sairaanhoidossa Panshin Bekakin olisi voinut pelastua. Puhuimme tunnilla http://www.kapua.fi/ joka kerää varoja kehitysmaiden nuorten ja naisten tukemiseksi. On hienoa kuinka ihmiset jotka haluavat auttaa niin tekevät noin pieniä tekoja jotka vaikuttavat valtavasti!

KÄÄK VERTA!!

Saimme käydä tutustumassa Seinäjoen keskustassa sijaitsevassa Veripalvelussa

.Sinne saa 18-65 vuotiaat lahjoittamaan n. 10% omasta kehostaan vertaan sitä tarvitseville. Se on ilmainen ja henkilökunta on hyvin koulutettua ja osaavaa porukkaa. 

Uudet tilat houkuttelevat varmasti väkeä auttamaan sairaita. Esittelyssä näimme videon joka oli todellakattava ja hienosti tehty ja saimme kysyä kysymyksiä. 

Tuli heti sellainen olo ainakin että heti kun minä täytän kahdeksantoista menen

luovuttamaan verta. Siitä ei saa mitään muuta hyvikettä kuin kahvit ja sen hyvänolon 

tunteen että on oikeasti auttanut hädässä olevaa :)!

Back to school ja lihakeitot masussa jatkoimme meidän globaalipäivän suunnittelua

joka on todella hyvällä mallilla!

Sen jälkeen opettajamme pudotti pommin, kun muistutti meitä ensi viikon kokeesta (O OU!!)

ja keskustelimme kehityksen jakautumisesta. Kartta tehtävästä huomasi että kehittyneimpiä

maita löytyy Pohj.-Amerikasta, Euroopasta ja Australiasta, mutta näistä edellä mainitusta

yhdelläkään ei ole Happy planet- indeksi hyvä. Tämä herättää sen kysymyksen että

Saako rahalla rakkautta..?

<3: Lotta ja Ella

Naisen kärsimys

Tänään me käsiteltiin laajasti ja pitkälti naisten ympärileikkauksia ja naisten asemaa kehitysmaissa.  Naisten asema on etenkin kehitysmaissa huono ja puhuimme myös siitä että naisia viedään pakkotyöhön. Prostituutio on yleinen työ mitä pakkotyöhön pakotetut naiset joutuvat tekemään, kuinka hirveältä kuulostaakin ja vielä että sitä myös ilmentyy meidän omassa kotimaassamme. Päällimmäiseksi kysymykseksi jäi kuinka me kaikki voidaan vaikuttaa siihen että naisten asema tulisi paremmaksi, mitä meidän pitäisi tehdä ja kuinka me teemme sen? Kuinka yksi ihminen voi vaikuttaa siihen?

 Toisena isona aiheena puhuimme naisten ympärileikkauksista. Naisia ympärileikkaus ''silpominen'' ei ole maailmalla niin puhuttu aihe, eikä monikaan tiedä että niinkin moni nainen ympärileikataan. Asian tuominen oli hyvä koska meidän kaikkien pitäisi tietää miten julmia ja raakoja perinteitä maapallon kulttuureilla edelleen on. Meille tuli uutena että naisten ympärileikkausta ei velvoiteta missään uskonnossa, vaan se on perinne syistä tehtävä operaatio, jota ilman naisella ei uskota olevan arvoa. Naisten ympärileikkaus on vakava asia ja naisille tulee monia terveysongelmia tästä perinteestä. Perinne järkytti meitä ja varmasti myös koko globbiryhmää. Kuinka pystyisimme estämään sen ja miten voisimme saada kerrottua kaikille naisten ympärileikkauksista ja varsinkin miten kerromme niille ihmisille joille se on perinne? Monikaan ei varmasti tiedä että 100-140 miljoonaa naista ja tyttöä on ympärileikattu. Tämän asian lopettamiseksi tulisi meidän tehdä paljon töitä.

Meille oli myös puhumassa naisten asemasta Suomen lähetysseuran työntekijä ja hän kertoi hyviä asioita ja kyllä jotkut kerrotut asiat järkytti. Todella hyvää tietoa tuli ja avarsi taas katsetta siitä mitä on pakkotyö ja miten ihmiset joutuvat sen uhriksi.

Loppupäivästä teimme taas suojakilpitöitä, moni sai sen valmiiksi ja sitten sai ruveta tekemään globbipäivälle isoa julistetta/esitettä. Avartava päivä ja tuli aika paljon uusia asioita, mutta ihmisten on erittäin tärkeää tietää näistä! 

- Riina & Netta

Huumeväittelyä ja harmaata taloutta

Uuden viikon, näin loman jälkeen aloitimme terveys ja sairaus -teemalla ja normaalia lyhyemmällä koulupäivällä. Aloitimme päivän Jaanan johdolla, jakautumalla ryhmiin joissa kävimme väittelyä  huumeista. Jokainen ryhmässä sai tietyn roolin esimerkiksi : huumepoliisi, salakuljettaja, huumeviljeliä tai huumeiden käyttäjä. Saimme myös luettavaksi materiaalia hasiksesta ,sen viljeystä ja siitä aiheutuvista asioista. Näiden tietojen pohjalta väittelimme ryhmässä niin huumeiden huonojen - kuin hyvienkin vaikutusten puolesta ja lopuksi kävimme omat sekä ryhmän yhteisen mielipiteen läpi koko luokan kanssa. Ruuan jälkeen YH:n tunnilla  kävime Katjan kanssa läpi harmaata taloutta ja sen vaikutukisa työelämään. Loppu tunnista  menimme vielä ATK-luokaan koneille vierailemaan mustatulevaisuus.fi sivustolla jossa paria peliä pelaamalla testasimme tietomme harmaan talouden riskeistä. Tämän jälkeen halukaat saivat jäädä jatkaman poftoliotaan koululle tai vaihtoehtoisesti tehdä hommat kotoa käsin.

 Päällimmäisinä ajatuksiin jäi tuosta huumeväittelystä mieleen oma aiheemme,  eli hasiksen tuotanto Marokossa ja hyvin ristiriitainen tilanne sielä. Samaan aikaan kun maailmalla yritetään parhaansa mukaan vähentää hasiksen ja huumeiden yleensäkkin laitonta vilejelyä,käyttöä ja kuljetusta , niin Marokossa erityisesti Rifin alueella huumeiden viljely kukoistaa. Se pitää aluetta taloudellisesti ja poliittisesti pystyssä , sekä tuotaa paljon rahaa ja työpaikkoja nuorille. Tämä asetelma ei millään edesauta huume-bisneksen vähentämistä ja paikallisille olisi annettava lisää tietoa huumekasvatuksen haittavaikutuksesta globalilla tasolla sekä kehitettävä muitakin elinkeino mahdollisuuksia kuin hasiksen tai muun huumekasvin viljely. Harmaasta taloudesta puhuttaessa, ylläti että sitä on suomessakin suhteellisen paljon ja kuinka paljon haitaa siitä on itselle sekä muille. Nyt on ainakin muistissa selvät ohjeet tulevaisuuden varalle , ettei harmaaseen talouteen joudu sekaantumaan !

                                                       Nea ja Sara

Kestävää kehitystä 8.5

Päivän teemana oli kestävä kehitys. Aloitimme yhteiskuntaopilla, ja jatkoimme eilistä aihetta julkinen talous ja verotus. Kävimme läpi, miten verotuksella voidaan vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja kuinka se vaikuttaa palkansaantiin. Toisella tunnilla jatkoimme kuviksessa suojakilpien/-naamarien tekoa lapsille sodan keskellä. Naamarin ulkokuoren tulee kuvastaa sotaa ja sisäpuolen niitä asioita mitä jokainen lapsi kaipaa ja tarvitsee, vaikka oltaisiin sodan keskellä. Suojakilpien jälkeen meillä oli mantsaa, ja aloitimme Aasian valtiotestillä ja sopimalla Globbipäivän yhteisvastuukeräykset. Sen jälkeen menimme lopputunnin vielä teoriaa eteenpäin aiheella ''Maailmaa voi muuttaa''. Kävimme lähinnä läpi aluepolitiikkaa ja maiden kaavoituksia. Meille myös jaettiin kartat, joiden avulla kerrattiin Suomen maakunnat ja niiden keskuskaupungit. Seuraavalla tunnilla meillä oli vierailija kertomassa Etappi -jätteidenkäsittelylaitoksesta ja sen toiminnasta. Viimeisellä tunnilla pelasimme vielä päivän teemaan liittyen lautapeliä, jossa jokaisen ryhmän tuli perustaa omaa maailma mukaan lukien ilmaston lämpeneminen, luonnonkatastrofit ja muut tämän päivän ongelmat. Peli oli kuitenkin niin monimutkainen, että minkään ryhmän maailmasta ei kovin hääppöistä tainnut tulla. :D

Eniten ajatuksia päivästä herätti ehkä Etapin vierailija. Oli mielenkiintoista kuulla, mitä niille tavaroille, jotka kierrätetään tai menee jäteastiaan, oikeasti tapahtuu. On monimutkainen prosessi saada kaikki kierrätettävät materiaalit uusiokäyttöön, ja jos esimerkiksi kartonkia palauettaessa ei jaksakkaan täysin vaikka huuhtoa jugurttipurkkia, vaan vie sen sellaisenaan kierrätykseen, siihen jäänyt jugurtti mädännyttääkin koko erän ja kartongit joutuvat normijätteen sekaan. Kävi myös ilmi, että suomalaiset käyttävät yhtä vaatetta keskimäärin kuusi kertaa, ja sen jälkeen se heitetään pois. Tämä vaikuttaa aivan järjettömältä tuhlaukselta, mutta onneksi meille kerrottiin tekstiilien kierrätyspisteistä, mitkä ovat harvemmin esillä. Oli hyvä juttu, että meille kerrottiin näistä asioista, niin varmasti jokainen ymmärtää nyt, miksi on tärkeää kierrättää ja lajitella kierrätettävät materiaalit tarkasti oikein. Näin pienillä teoilla, kuten kierrätämällä, voimme yhdessä muuttaa tätä maailmaa parempaan suuntaan, ja estää itseämme hukkumasta täysin kaikkiin saasteisiin ja roskiin.

-Sara ja Nea

SUURI KIITOS HEIMOPÄÄLIKÖT:)

Kiitos vielä kaikille upeasti hoidetusta Joupin koulun pihatempauksesta - matkasta Afrikkaan! Iltapäivässä oli niin mukava tekemisen meininki ja iloinen tunnelma! Hienoa te! Jäi niin hyvä mieli.. Nyt peukut pystyyn, että saadaan ruutuaikatempauksella paljon maissimuhennoksia Oilin ja Sepon aidsorvoille Zimbabween! Ensi viikolla ollaan jo viisaampia!

!

Pihatempaus

Aamulla katsoimme trailerin tulevasta dokumenttielokuvasta joka kertoi ihmisten roskaamisesta ja sen seurauksista. Esimerkiksi pohjoisnavalla elävät linnut kuolivat roskien syömisen takia, joka on järkyttävää ja surullista. Yhteiskuntaopin tunnilla puhuimme julkisesta taloudesta ja verotuksesta. Pohdimme myös omia mielipiteimme verotukseen liittyvistä asiosta.

Tänään järjestimme myös pihatempauksen Joupin koululla! Kaikki meni oikein hienosti ja oppilailla oli todella mukavaa. Aluksi lämmittelimme omien "heimojemme" kanssa ja sitten jatkoimme kaikki omiin pisteisiin.

Iltapäivällä luomuviljelijä Kirsi Haapamatti kävi puhumassa meille luomukaupasta. Hänen mielestään luomutuotteiden avulla voisi lieventää ruokakriisiä.

- Niina & Veera

Maanantai

Päivän ensimmäinen tunti kului mukavasti suojamaskien tekemisessä ja saimme aloittaa jo niiden maalaamisen. Tällaisella rennommalla meiningillä on mukava aloittaa uusi viikko.

Seuraavalla tunnilla meillä oli pihatempauksen kenraaliharjoitukset. Keksimme muunmuassa yhteisen heimotanssin, jonka tulemme opettamaan Joupin koulun oppilaille. Onneksi on vielä päivä aikaa hioa ja parannella omaa pistettä ennen huomista näytön paikkaa! Oli myös hauska nähdä mitä muut olivat keksineet. Toivottavasti sääennusteet pitävät huomenna paikkansa ja voimme nauttia auringon paisteesta.

Ruokailun jälkeen pohdimme yrittämisen motiiveja, sekä ylipäätänsäkin yrittämistä. Kyseinen aihe oli pohjana seuraavan tunnin vierailulle, jolloin Eeva Juva tuli kertomaan meille vastuullisesta Atriasta. Mielestämme aihetta olisi voinut käsitellä hieman yksinkertaisemmin, sillä esityksessä oli paljon vieraita käsitteitä, jonka vuoksi monet asiat jäivät hieman epäselviksi. Oli helpottavaa kuulla, että Atrialla tiedetään, mistä tilalta siat ja naudat tulevat, eikä tuotteita tehdä ihan mistä vain. Nykyään monissa pakkauksissa lukee, mistä tilalta liha on peräisin ja myös kuluttajat tiedostavat, mitä ostavat. Sioille ja naudoille tehdään myös vuotuiset terveystarkastukset, mikä takaa esimerkiksi salmonellan nollatoleranssin. On mukava saada vierailijoita, jotka tietävät mistä puhuvat.

Viimeisellä tunnilla käsittelimme ruokaturvaa ja pohdimme miten me itse selviäisimme köyhässä Suomessa. Köyhyyden sattuessa saisimme mahdollisesti elantomme luonnosta, mutta talvi tulisi olemaan haastava vuodenaika. Kesäisin ja keväisin voisimme kerätä esimerkiksi marjoja ja sieniä metsästä, sekä metsästää eläimiä. Onneksi kuitenkin Suomessa kaikki on hyvin, eikä nälänhätää ole. Pikemminkin Pohjoismaissa ruokaa on liian paljon ja liikalihavuus on hyvin yleistä. Toisin on kehitysmaissa, joissa monet kärsivät nälänhätää ja saavat ainoastaan yhden aterian päivässä, jos sitäkään. Kehitysmaiden ihmiset joutuvat syömään epäterveellisesti tietämättömyyden ja ruoan puutteen vuoksi. Mielestämme on väärin, että osa teollisuusmaiden ihmisistä eivät osaa arvostaa ruokaa, eivätkä ota tosissaan varoituksia epäterveellisen ruoan haitoista.

Katsoimme pätkän Chimbemben asukkaiden elämästä. Eräs joukko suomalaisia oli tekemässä kehitystyötä ja seuraamassa heidän arkeaan. Ruokaa oli niukasti eikä asumisoloissakaan ollut kehumista. Chimbembeläisten elämänasenne oli kohdallaan olosuhteista huolimatta. Asenteesta voisivat myös monet teollisuusmaiden ihmiset ottaa oppia. 

                           Emilia Kivistö & Emilia Koivisto

Me päätämme, mikä sallitaan

Perjantai aamu, joka tuntui enemmän kuin tiistailta vappuloma takia, aloitettiin pienellä keskustelulla eilisestä vieraastamme Owenista. Ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että arvostus tätä miestä kohtaan oli suuri. Hän on kokenut niin paljon pahaa elämänsä aikana, mutta silti elämänilo on tallessa ja positiivisuutta olisi voinut jakaa muillekkin. On hienoa, että Owenin perheen pitkä ja kivinen tie päättyi turvalliseen Suomeen.

Alkukeskustelun jälkeen siirryimme teoriaan, aiheena miten tuotteen hinta muodostuu.
Saimme taiteilla laukun, jonka ympärille kerättiin asioita mitkä vaikuttavat hinnan muodostumiseen.
Piirsimme myös hintamekaniski-kuvaajan, jonka avulla asiat selkenivät omalla kohdalla ainakin kovasti.
Lopputunnista aloimme pohjustaa jo seuraavan tunnin tv-sarjaa.
Luimme artikkelin Puseron matkasta Aasiasta Suomeen, joka käsitteli H&M:n tuotantoa.
Ei tullut uutena juttuna, miten pienillä palkoilla kyseisen yhtiön vaatteita tehdään, mutta että näin pienillä. Ompelijan tunti palkka on alle 0.50e!
Kenenkään ei pitäisi joutua suostumaan moiseen orjuuteen.
On väärin, että vaatteet tehdään pienillä palkoilla huonoissa työoloissa, ja sitten yhtiön pääjehut vetävät kaiken rahan itselleen.
Uskon, että aika moni ihminen tietää mitä H&M:n vaatteiden takaa löytyy, mutta silti se halpa hinta vetää puoleensa. Myönnän itsekin sortuvani tähän, ja päivän tv-sarjan jälkeen tunnen siitä vielä monta kertaa enemmän tuskaa.

Entä mikä tv-sarja?
Saimme aluksi uutisen Bangladeshissa tapahtuneesta tehdassortumasta, jossa kuoli monia satoja ihmisiä.
Kahdeksankerroksinen rakennus romahti, eikä koko paikalla edes ollut rakennuslupaa.
Myös huojumisen merkkejä oli havaittu jo aijemmin, muttei asialle tehty mitään.
Näin moni alipalkattu, huonoissa oloissa työskentelevä menetti henkensä, vain koska he tekivät vaatteita meille länsimaalaisille.

Miten uutinen liittyi katsomaamme sarjaan?
Kuusi brittiläistä nuorta, jotka kaikki olivat kiinnostuneita jollain tapaa muodista ja vaatteista, lähtivät Aasiaan paikan päälle katsomaan miten kaikki meidän käyttämät vaatteet saavat alkunsa.
Totuus oli jotain aivan muuta kuin kukaan edes osasi kuvitella.
He työskentelivät puuvillapelloilla pitkää päivää kuuman auringon alla, tienasivat juuri ja juuri vuokran verran ja asuivat likaisessa, pienessä ja alkeellisessa asunnossa.
Ruokaan tuskin riitti rahaa, eikä elämä ollut juhlaa.
Britit työskentelivät myös puuvillatehtaassa ja jakson lopussa näytettiin kuinka seuraava etappi olisi slummien tehtaat.

Välillä brittien itsekkyys ja omahyväisyys ärsytti.
Oli törkeää keskeyttää puuvillatehtaassa kaikkien työ vain yhden käsirenkaan takia ja valittaa väsystä ja nälästä. Toisaalta taas se oli totuus näin länsimaalaisten kautta. Ei meistä kestään olisi sellaiseen.
Aamu alkoi 8 ja päättyi ilta myöhään. Ruokataukoja tai minkään muunkaan sortin taukoja ei sallittu, työ oli raskasta ja koneet niin alkeellisia, että suurimman työn tekivät itse työntekijät. Palkka oli mitäänsanomaton ja sillä piti elättää perhe.
Sillä palkalla köyhästä asemasta ei paljon noustu parempaan.
Kerran köyhä, aina köyhä.
Slummien vaatetehtaat ovat osaksi laittomia, seassa vipeltää rottia, ulostukset tien vieressä, työntekijöillä huonot koneet ja ahtaat työtilat. Palkasta ei edes tarvitse mainita.
Ja me sallimme kaiken tämän.

Vaikka kuinka tietää, mitä vaatteidemme takaa löytyy, sitä on vaikea välttää.
Mistä ostaa Seinäjoelta vaatteita, jos tahtoo olla täysin varma niiden taustasta ja siitä, että se tausta on hyvä?
Muoti viehättää niin montaa ihmistä ja uusien vaatteiden saaminen on aina yhtä mukavaa, ei sitä heti pysty sivuuttamaan ja alkaa boikotoimaan halpaketjuja.
Ehkä tärkeintä on, että ajatukset heräsivät ja pikkuhiljaa alkaa muuttamaan omia ostostapojaa.
Alkaa miettimään mistä vaatteet tulevat ja mitä niiden takaa löytyy.
Jo pienillä teoilla voi tehdä jotain suurta!
Ja jos me emme muuta tapojamme, kuka muuttaa?
Tapahtuuko maailmassa koskaan muutosta, jos kukaan ei sitä koskaan aloita?

Päivä jatkui suojakilpi-naamareiden kanssa. Tosi moni sai sen jo maalausta vaille valmiiksi, joten aloimme myös suunnitella globbi-päivää. Jo muutamia julisteitakin saatiin valmiiksi. Viimeinen tunti jatkoi kysyntä ja tarjonta-aihetta. Aluksi tutustuimme monopoli ja markkinatalous-termeihin, jonka jälkeen jakauduimme kolmeen eri ryhmään. Ryhmät saivat yhden artikkelin luettavaksi ja muutamiin kysymyksiin piti etsiä vastauksia. Oli kiva tehdä välillä töitä ryhmässä.
Tunti meni nopeasti ja pääsimme viikonlopun viettoon!
Nauttikaa kaikki auringosta!:)


-Elli ja Siiri

Sotia, pakolaisia ja avunantoa !

Torstai päivä lähti käyntiin aamulla Hotel Ruanda- elokuvan merkeissä. Elokuvassa pääosissa on afrikkalainen perhe, jonka isä omistaa hotellin ja perheellä menee kaikin puolin hyvin. Yhtäkkiä maassa alkaa sisällissota, jossa vastakkain ovat hutut ja tutsit. Hutut haluavat tutsit pois maan päältä ja sen vuoksi alkavat kapinoida tutseja vastaan. Ihmisiä koetellaan ja elokuvassa tulee monen monta käännekohtaa. Afrikkalaiset luottavat kuitenkin rikkaisiin valtioihin ja heidän apuunsa, mutta toisin käy ja yhtäkkiä he ovat keskellä sotaa ilman mitään apua. Perheen isä on hyvin avulias ja majoittaa monia ihmisiä hotellissaan. Lopuksi kaikki menee kuitenkin hyvin ja perhe pääsee turvaan. Mutta miksi hutut haluavat kapinoida tutseja vastaan? Onko se oikein, että viattomia ihmisiä satutetaan? Elokuva perustuu tositapahtumiin. 

  Päivemmällä pääsimme kuulemaan millaista toimintaa Ystävän tuvalla ja ruokapankissa on ja kuinka he auttavat ihmisiä suurella sydämellä. Oli mielenkiintoista kuulla miten moni ihminen on vapaaehtoistyössä  Ystävän tuvalla ja ruokapankissa. Ystävän tuvalle saa kuka vaan mennä kun siltä tuntuu ja usein  siellä onkin yksin asuvia vanhempia ihmisiä, jotka hakevat seuraa toisistaan. On myös hienoa huomata, ettei heidän tarvitse olla yksin vaan heillä on jokin paikka johon he voivat mennä kun siltä tuntuu. Ruokapankki lahjoittaa ruokaa huono osaisimmille perheille, yksin asuville aikuisille ja kaikille joilla on huono elämän tilanne. Ystävän tupa ja ruokapankki saavat monilta eri tahoilta lahjoituksia, jonka avulla he voivat tarjota vähä osaisille apua. Ihanaa huomata miten avuliaita jotkun ihmiset ovat !

Iltapäivän tunti meni kuvistöiden parissa, jossa ensin muovailimme päänmuodon muovailuvahalla, jonka jälkeen teimme paperimassaa ja muovailimme massan naamioihin.
Viimeisellä tunnilla meille tuli kuitenkin pakoilainen pitämään esityksen ja kertomaan omasta elämästään ja siitä miten hän oli päätynyt pakolaiseksi. Mies oli kotoisin Sudanista, jossa oli alkanut sota hänen ollessaan pieni. Hän kertoi meille elämänsä eri muutoista eri maihin ja miten oli joutunut opettelemaan 8 eri kieltä, USKOMATONTA!! Hän kertoi, että suomenkieli oli ylivoimaisesti vaikein. Mies oli opetellut suomea jo 9 vuotta, mutta siltikin se oli vaikeaa. Hänellä oli ollut rankka elämä, mutta nyt hän on asunut perheensä kanssa Suomessa jo 9 vuotta. On hienoa huomata miten hän on jaksanut aina uudestaan nousta jaloilleen ja huolehtia perheestään. Häntä on kyllä koeteltu, joten on mielestämmi oikein antaa hänelle ja hänen perheellee mahdollisuus hyvään elämään suomessa !

Julia ja Anniina

Avaa silmäsi

 Tiistai aamu lähti käyntiin uskonnon kaksois tunnilla jossa käsittelimme sotia ja konflikteja. Kuten millaisia on sodat nykyään ja miten ympäristö ja ihmiset kärsivät siinä sivussa. Ja aiheenamme oli myös mitä seurauksia sodasta on? Mielestämme se avasi silmät millaisessa maailmassa elämme nykyään ja mieleen heräsi kysymys, miksi ihmiset ylipäänsä sotivat? Toisella tunnilla pelasimme lautapeliä joka sisälsi paljon tärkeää tietoa liittyen sotiin ja konflikteihin, kuten millaisia oikeuksia on lapsilla ja aikuisilla sodan aikana. Lautapeli oli mukava ja erilainen tapa työskennellä ryhmässä, se myös täydensi hyvin tunnilla opittuja asioita. Ja myös hauskaa oli!

Päivälllä vieraaksemme saapui Ilkka-lehden toimittaja joka kertoi meille hyödyllisiä neuvoja mediasta ja meidän oikeuksista kuluttajana mediaa kohtaan. Keskustelimme median vallasta ja se oli mielestämme mielenkiintoista, mutta kuten jo arvata saattaa on vallan takana myös velvollisuuksia. Uutta oli se kuinka media voi päättää lukijoiden puolesta mitä heidän täytyy tietää eli media karsii tietoaan ja keskittyy omasta mielestään vain olennaisimpaan tietoon.Ja tämä onkin asia joka toimii hyvin suomessa, mutta heräsi kysymys toimisiko se muualla maailmassa? Toimittaja kertoi meille myös uutiskriteereistä ja millaisia on yleiset uutisaiheet.

Loppu päivästä katsoimme järkyttävän ja silmiä avaavan pätkän elokuvasta Lilja 4-ever. Se kertoi prostituutiosta nuoren tytön elämässä ja millaisia haittavaikutuksia siitä syntyy. 

Emme koskaan aikaisemmin ole ajatelleet asiaa näin vakavasti, mutta prostituutio ja ihmiskauppa on asioita joita ei vain pysty ymmärtämään. Miksi ihmiset ovat niin julmia toisiaan kohtaan ? Ja miksi ihmiset ovat niin itsekkäitä? Asialle täytyisi tehdä jotain ja nopeasti. Jokaisella olisi oikeus vapaaseen elämään. Keskustelimme aiheesta ja keskityimme sen haittapuoliin ja miten se ilmenee eri tasoilla. Sen jälkeen siirryimme vapun viettoon!

Julia ja Anniina