Sotia, pakolaisia ja avunantoa !

Torstai päivä lähti käyntiin aamulla Hotel Ruanda- elokuvan merkeissä. Elokuvassa pääosissa on afrikkalainen perhe, jonka isä omistaa hotellin ja perheellä menee kaikin puolin hyvin. Yhtäkkiä maassa alkaa sisällissota, jossa vastakkain ovat hutut ja tutsit. Hutut haluavat tutsit pois maan päältä ja sen vuoksi alkavat kapinoida tutseja vastaan. Ihmisiä koetellaan ja elokuvassa tulee monen monta käännekohtaa. Afrikkalaiset luottavat kuitenkin rikkaisiin valtioihin ja heidän apuunsa, mutta toisin käy ja yhtäkkiä he ovat keskellä sotaa ilman mitään apua. Perheen isä on hyvin avulias ja majoittaa monia ihmisiä hotellissaan. Lopuksi kaikki menee kuitenkin hyvin ja perhe pääsee turvaan. Mutta miksi hutut haluavat kapinoida tutseja vastaan? Onko se oikein, että viattomia ihmisiä satutetaan? Elokuva perustuu tositapahtumiin. 

  Päivemmällä pääsimme kuulemaan millaista toimintaa Ystävän tuvalla ja ruokapankissa on ja kuinka he auttavat ihmisiä suurella sydämellä. Oli mielenkiintoista kuulla miten moni ihminen on vapaaehtoistyössä  Ystävän tuvalla ja ruokapankissa. Ystävän tuvalle saa kuka vaan mennä kun siltä tuntuu ja usein  siellä onkin yksin asuvia vanhempia ihmisiä, jotka hakevat seuraa toisistaan. On myös hienoa huomata, ettei heidän tarvitse olla yksin vaan heillä on jokin paikka johon he voivat mennä kun siltä tuntuu. Ruokapankki lahjoittaa ruokaa huono osaisimmille perheille, yksin asuville aikuisille ja kaikille joilla on huono elämän tilanne. Ystävän tupa ja ruokapankki saavat monilta eri tahoilta lahjoituksia, jonka avulla he voivat tarjota vähä osaisille apua. Ihanaa huomata miten avuliaita jotkun ihmiset ovat !

Iltapäivän tunti meni kuvistöiden parissa, jossa ensin muovailimme päänmuodon muovailuvahalla, jonka jälkeen teimme paperimassaa ja muovailimme massan naamioihin.
Viimeisellä tunnilla meille tuli kuitenkin pakoilainen pitämään esityksen ja kertomaan omasta elämästään ja siitä miten hän oli päätynyt pakolaiseksi. Mies oli kotoisin Sudanista, jossa oli alkanut sota hänen ollessaan pieni. Hän kertoi meille elämänsä eri muutoista eri maihin ja miten oli joutunut opettelemaan 8 eri kieltä, USKOMATONTA!! Hän kertoi, että suomenkieli oli ylivoimaisesti vaikein. Mies oli opetellut suomea jo 9 vuotta, mutta siltikin se oli vaikeaa. Hänellä oli ollut rankka elämä, mutta nyt hän on asunut perheensä kanssa Suomessa jo 9 vuotta. On hienoa huomata miten hän on jaksanut aina uudestaan nousta jaloilleen ja huolehtia perheestään. Häntä on kyllä koeteltu, joten on mielestämmi oikein antaa hänelle ja hänen perheellee mahdollisuus hyvään elämään suomessa !

Julia ja Anniina